Luomupuutarhuri yhdistää tieteen ja taiteen

Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemiasta kuvataiteilijaksi valmistuvan Sara Ilveskorven taiteellinen opinnäytetyönäyttely Attemp to Maximize Photosynthesis on ylistys kasvien monisyiselle, kauniille ja herkälle maailmalle.


Teksti Joni Vainio
Kuva Sara Ilveskorpi

Olen luonnonsuojelija, se ohjaa tekojani sekä taidettani. Attemp to Maximize Photosynthesis-sarjan teoksissa tutkin elämää ylläpitäviä kemiallisia prosesseja. Näitä prosesseja ovat esimerkiksi kasveissa tapahtuva yhteyttäminen, joka tuottaa kemiallista energiaa, joka ylläpitää miltei kaikkea elämää maapallolla, Ilveskorpi havainnollistaa. Luonnonsuojelu näkyy Ilveskorven mukaan hänen töissään elämän vaalimisena ja kunnioittamisena. Ilveskorpi sanoo, että taide ja tiede ovat aina olleet lähellä toisiaan, mutta nykyään tätä vuoropuhelua ei käydä enää niin paljon. Teoksissaan hän pyrkii muistuttumaan tästä yhteydestä.

Kuvataiteilijan työn lisäksi olen valmistunut luomupuutarhuriksi, ja ymmärrys eliölajien vuorovaikutuksesta toisiinsa sekä niitä ympäröivän elottoman ympäristön kanssa kuuluu työhöni. Näen kestävän kehityksen laajempana luonnonsuojelullisena tekona ja se on mielestäni ainoa tapa jolla ihmiskunta voi nykymaailmassa selviytyä.

Alkuun fotopolymeeritekniikka kuulostaa avaruusfysiikalta, jonka ymmärtämiseen tarvittaisiin kynä ja paperia. Periaatteessa tekniikka on samankaltaista kuin aikoinaan valokuvien kehittäminen; tarkkaa, mutta samalla siinä on mukana ripaus tiedettä.

Fotopolymeeritekniikka on syväpainomenetelmä, jossa valokuvanegatiivi valotetaan polymeerikalvolle, joka on kiinnitetty painolaattaan. Sitten kuva syövytetään laatalle. Tämän jälkeen laatta vedostetaan. Lopputuloksena on valokuvamainen grafiikan vedos, Ilveskorpi kertoo työskentelytekniikasta.

Ilveskorven monialainen koulutustausta antaa hänelle mahdollisuuden lähestyä tuttua aihetta eri näkökulmista. Hän on opiskellut myös valokuvausta sekä metalli- ja lasitekniikoita.

Olen aina ollut kiinnostunut biologiasta ja yleensä tieteistä. Taiteilijana on mielenkiintoista lähestyä aihetta taiteen keinoin, luoda uusi näkökulma. Silloin asiat, jotka ovat usein vaikeita ymmärtää, tulevat helpommin käsiteltäviksi, Ilveskorpi sanoo.

 

EM langattoman tiedonsiirron tutkimuksessa

Mikä meitä sitten motivoi? Motivaatiota on tutkittu viime vuosina paljon. Tutkimukset kertovat, että raha, valta ja voittaminen ovat alioptimaalisen motivaation lähteitä. Niin kuin ovat ylennykset ja palkkiot tai tavarat ja status. Ne synnyttävät alioptimaalisen motivaation, joka sammuttaa innostuksen ja tekee tekemisestä pakkoa.

Alioptimaalisen motivaation vastakohta on optimaalinen motivaatio, joka rakentuu työntekijän omaehtoisuuden, kyvykkyyden ja yhteisöllisyyden kokemuksista. Omaehtoisuus tarkoittaa valinnan- ja toiminnanvapautta, sitä vahvistetaan antamalla työntekijälle tilaa toteuttaa työnsä itsenäisesti ilman liikaa kontrollia. Kyvykkyys tarkoittaa tunnetta aikaansaamisesta, oppimisesta, sen tukeminen edellyttää toimivien palautejärjestelmien ja osaamisen kehittämisjärjestelmien rakentamista. Yhteisöllisyys tarkoittaa tunnetta siitä, että on osa välittävää yhteisöä ja pystyy tekemään hyvää muille.

Porkkanalla ja kepillä johtaminen on vanha ja vääräksi osoitettu tapa motivoida tai saada aikaan kestäviä tuloksia. Toisin kuin usein ajatellaan, kukaan ei halua olla työhönsä kyllästynyt, tarpeeton, erillään toisista, välttää uuden oppimista tai tuntea itseään kyvyttömäksi.

Porkkanat kyllä otetaan ja keppiä väistellään, mutta oikeasti jokainen meistä haluaisi innostua, sitoutua ja kukoistaa. Tuntea, että meitä kohdellaan reilusti. Teema-aamussa puhuttiin paljon myös arvoista ja työn mielekkyydestä. Mielekkyys syntyy, kun tuntee, että työ on omien arvojen mukaista, siinä voi hyödyntää ammattitaitoaan sekä kokea onnistumista ja kehittyä. Myös esimiehen, työkavereiden ja asiakkaiden osoittama arvostus lisää merkityksellisyyden kokemista.

Optimaalisen motivaation eteenpäin viemänä ihminen on energisempi, innovatiivisempi ja tuottavampi. Hän oppii nopeammin ja tehokkaammin. Tämä on ketteryyttä vaativassa toimintaympäristössä tärkeää.

Esimies ei voi motivoida ketään. Motivaatio on ihmisen sisällä tapahtuva asia. Parasta, mitä esimies voi tehdä, tai työkaveri, on välittää työympäristön laadusta ja järjestää ympäristön, jossa ihminen todennäköisesti kokee optimaalisen motivaatiotilan ja ilon.

Työelämässä voittajia ovat ne yritykset, jotka onnistuvat valjastamaan työntekijöidensä motivaation tuottavaan työhön. Optimaalisesti motivoitunut yksilö on innostunut työstä itsestään eikä pelkästään niistä ulkoisista palkinnoista, joita työ hänelle tuottaa. Optimaalisesti motivoituneet työntekijät ovat 31 % tuottavampia, 3 kertaa tyytyväisempiä työssään, 10 kertaa sitoutuneempia työhönsä ja 3 kertaa luovempia kun he ovat optimaalisesti motivoituneita joka päivä.